Kirjaudu sisään
headerpicture

Seloste tutkimustyöstä ja kohteista

Yhdistys harjoittaa jatkuvaa sukututkimustoimintaa selvittäen sukuun kuuluvia edesmenneitä ja elossa olevia jäseniä. Seuran tavoitteena on julkaista tutkimustulokset aikanaa kirjana.

Varsinaista tutkimustyötä ovat tehneet harrastuksenaan Mauno Valtonen - nyt jo edesmennyt - ja Mikko Laihonen. Mauno aloitti tutkimuksensa jo 1970-luvun lopulla ja hän keskittyi 1870-luvun jälkeisten suvun jäsenten selvittämiseen. Mikko selvittää ennen 1900-lukua eläneitten suvun jäsenten tietoja. Myös eräät muut suvun jäsenet ovat avustaneet tutkimustyössä omine selvityksineen.

Tähän mennessä tutkimustuloksista on julkaistu kaksi kirjaa Grundstenin suku ja Seppä-Frimanin suku.

Merkittävän panoksen tutkimukselle ovat antaneet myös eri kirkkoherranvirastot ja erityisesti Mynämäen kirkkoherranvirasto.

Sukututkimuksessa keskitytään tällä hetkellä Antti Mikonpoika Grundstenin (1745-1810) esivanhempien ja jälkeläisten tietojen etsimiseen, vaikka Antin jälkeläisiin kuuluneen Kaarle Vihtori Valtosen (1876-1920) ja hänen puolisonsa Olga Borgelinin (1885-1920) esivanhemmat ja myös esivanhemmista polveutuvia jälkeläisiäkin on myös varsin laajasti selvitetty. Grundsten-Valtonen suvun päähaara on Kaarle Vihtorin isänpuoleiset esi-isät ja heidän jälkeläisensä. Tällä sivulla on lueteltu suvun toistaiseksi vanhimmat tunnetut kantavanhemmat ja heidän kotipaikkansa. Ensimmäisenä on suvun päähaaran kantavanhemmat. Tekstissä on käytetty henkilöistä kirkonkirjoissa esiintyneitä ruotsinkielisiä nimiä.

Antti oli Mynämäellä elänyt torppari ja ruotusotilas. Suvun varhaisemmat jäsenet ovat asuneet pääasiassa Mynämäen Lemmillä. Muita merkittäviä paikkoja suvun historiassa ovat olleet Laitilan Nästin ja Koveron kylät, Karjalan (nyk. Mynämäkeä) Salavaisten, Vehmalaisten ja Suojoen kylät sekä Mynämäen Kivikylä, Lepistö, Lempiskallio ja Verainen sekä Mietoisten Valaskallio. Sukututkijan kannalta Mynämäen Lemmi on hankalaa aluetta, koska se sijaitsee Mynämäen, ent. Karjala Tl:n ja Laitilan rajalla, ja huomattavia osia alueesta kuuluu yhä vieläkin Mietoisten kuntaan. Alue on pirstoutunut useisiin Mietoisiin, Mynämäkeen ja jopa Laitilaan kuuluviin osiin. Kun suvun jäsenet ovat muuttaneet Lemmillä naapuritorppaan, he ovat saattaneet samalla muuttaa kirjoille eri seurakuntaan, vaikka muuttomatkaa on ollut vain pari sataa metriä.

 

Anders Michelsson Grundsten ja Maria Simonsdotter

Grundsten-suvun päähaaran kantaisä on varmuudella AndersMichelsson Grundsten, joka eli vuosina 1745-1810. Hän oli ruotusotilas ja asui Mynämäen Lemmillä Rahkolan Vuorenpään torpassa. Hänen jälkeläisensä useassa polvessa asuttivat Lemmillä em. Vuorenpään torpan lisäksi mm. Valaskallion Paavolan Ridanmäen torppaa, Valaskallion Kulmalan suutarintorppaa sekä Mietoisten Katavaisten Pohjalan Kivilän torppaa ja Lemmin Vitiksuon torppaa. On todennäköistä, että Andersin isä oli Mynämäen Lepistön sotilas Michel Michelsson Ahlund ja hänen isänsä Michel Jacobsson, mutta nämä tiedot on vielä tarkistettavana.

Samuel Johansson Seppä ja Lisa Johansdotter

Samuel oli Laitilan Koveron Junttilan ja Mynämäen Lemmin Vitiksuon torppari 1800-luvun alusta.

Eric Jöransson ja Anna Andersdotter

Mynämäen Liuskallion Mattilan isäntäväkeä 1700-luvun alusta alkaen.

Matts Ehrsson Junttila ja Malin Larsdotter

Laitilan Koveron Junttilan talon isäntäväkeä 1830-luvun lopusta alkaen.

Johan Mattsson ja Anna Isaksdotter

Mynämäen Pellilän Vähätalon isäntäväkeä 1790-luvulta alkaen.

Georg Johansson ja Brita Henricsdotter

Mynämäen Vihtamäen Veraisten isäntäväki 1600-luvun lopulta.

Simon Mattsson ja Caisa Eriscdotter

Mynämäen Kivikylän Nikulan talon isäntäväki 1600-luvun lopulta.

Matts Grelsson ja Gerthrud Mattsdotter

Mynämäen Juvan Katunpään isäntäväki 1700-luvun alusta.

Sigfrid Michelsson ja Maria Mattsdotter

Mynämäen Aikkisten talon isäntäväki 1600-luvun lopulta.

Isac Isacsson ja Maria Jöransdotter

Mynämäen Lepistön Rasilan isäntäväki 1700-luvun alusta.

Johan Jöransson Pusala ja Caisa Johansdotter

Mynämäen Lepistön Rasilasta ja Vihtamäen Pusalan isäntäväki v:sta 1798 alkaen.

Johan Mattsson ja Agnes Thomasdotter

Mynämäen ent. Karjala TL:n Tapanisten Sorrin isäntäväki 1700-luvun alusta.

Mårten Mattsson

Mynämäen Vehmalaisten Perheen isäntä 1600-luvun lopulta.

Simon Michelsson ja Lisa Jacobsdotter

Mynämäen Vehmalaisten Runoilan isäntä 1600-luvun lopulta.

Jacob Jacobsson ja Maria Pehrsdotter

Mynämäen ent. Karjala TL:n Suojoen Hentun isäntäväki 1600-luvun lopulta.

Matts Mattsson ja Elin Michelsdotter

Laitilan Pahojoen Isotalon isäntäväki 1600-luvun lopulta.

 

Tutkimus sisältää tietoja myös seuraavien talojen asukkaista niiltäosin, kun on kyse sukumme jäsenistä:

  • Mynämäen Kivikylän Sepän sukua 1840-luvulta alkaen.
  • Mynämäen Kivikylän Häntin sukua 1760-luvulta alkaen.